Kattomme alla asuvat itseni lisäksi Daniel, anoppi, ja kaksi kissaamme, Thatsit ja Oimouttahere. Koska kaikki yleensä kuitenkin kysyvät, niin kissamme nimet tulevat lainauksena Homer Simpsonin aivoilta ("That's it, I'm outta here!" + oven läimäytys). Muutimme ne vain nimimäisemmiksi, ja Oimo sai hiukan Dub-aksenttia, vaikka onkin sisarensa kanssa Galwaysta kotoisin.

Keittiön ovella hengailee yleensä myös yksi tai useampia muita kissoja, jotka saavat enemmän tai vähemmän säännöllisesti ruokaa. Ei liian säännöllisesti, etteivät tule täysin riippuvaisiksi takapuutarharuokinnasta. Osalla heistä on myös koti, osalla ei. Irlantilainen kissanpito poikkeaa muutenkin aika paljon suomalaisesta (ainakin suomalaisten kaupunkikissojen osalta). Täällä useimmat jättävät kissansa ulos yöksi, säästä riippumatta. Irlantilaiskissoista ei oikein puhtaasti sisäkissoja saisikaan, koska heillä on niin vahvasti geeneissä vapaa ulkoilu. Omat kissammekin olivat vain neliviikkoisia meille tullessaan (huom: normaalioloissa aivan liian nuoria otettavaksi emolta! meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa, ja saimme eläinlääkäriltä hyväksymisen), eli eivät tosiaan ehtineet omalta emolta oppia oikein mitään, mutta ulospääsyn tarve oli hirmuinen, ja onneksi sitten muutimmekin Bray'hin, jossa saavat ulkoilla niin paljon kuin haluavat - Mama ja Papa (ja myös Granny) aukovat ovea kuin huippuhotellin ovimiehet..